torstai 17. elokuuta 2017

Äidin ja tyttären lounastreffit

Meillä on viimeaikoina ollut niukahkosti yhteistä aikaa pampulan kanssa joten ollaan yritetty tehdä jotain kivaa aina kun sitä on. Esimerkiksi maanantaina kun meillä oli vapaapäivä. Me molemmat rakastetaan kiinalaista ruokaa ja kruunattiin meidän vapaapäivä menemällä kiinalaiseen syömään.

Valittiin meidän pöytä läheltä ostoskeskuksen käytävää, koska tykätään tarkkailla ihmisiä. Pampula oli silminnähden innoissaan näistä treffeistä ja aloitti pälätyksensä heti. "Tosi kiva kun tultiin tänne. Tääl on hyvää ruokaa! Siis kuuleksä miten noi teinit meluaa tuolla? Musta ei ainakaan koskaan tuu tollasta!" ja sit mä sanoin muistavani tuon lupauksen.

"Hei kukas toi nainen onkaan, joka tosta just meni ohi? Tosi tutun näköinen. HEI NYT MÄ TIIÄN! Toi kävi kerran tuomassa päiväkodin pihalle jotain. Muistaksä muuten sen mun hoitotädin? Mä tykkään siitä kun se puhuu mulle niin nätisti ja sillä on kivoja vaatteita, toi on sen kaveri. Onkohan toi mies ton tytön poikaystävä? Mun mielestä ei oikeen näyttäny siltä mut ne käveli vierekkäin kyllä. Mistäs sit puhutaan?" 

Ja sit pampula vaan jatkoi tuota yksinpuheluaan ja mä en kerennyt muuta kuin nyökytellä päätä sen merkiksi että kuuntelen kyllä. En kestä miten pikkuvanha toi ipana välillä on, esimerkiksi uhmaikä ilmenee sillä tavalla, että me jankutetaan joka asiasta. Siis ihan kaikesta. Kun mä sanon että hae sukat niin pampula keksii sen seurauksena listan perusteluja miksi hänen ei pitäisi hakea niitä tai miksi mun pitäisi hakea ne hänelle. Se on välillä rasittavaa, mutta suurimman osan ajasta mä kuuntelen silmät pyöreinä juttuja joita Henni keksii. Meinaan pakahtua ylpeydestä kun hän jakaa ajatuksiaan. Mulla on ihan mielettömän fiksu pentu jonka kanssa viettää mielellään aikaa ja joka on hauskaa seuraa 

Mutta että sellaiset kuulumistenvaihtotreffit meillä oli! Seuraavaksi vietetään laatuaikaa mökillä viikonloppuna, jonne lähetään heti kun lauantaina pääsen töistä.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

"Sairaan hyvää mansikkakiisseliä" ja muita muistoja päiväkodista

MOIKKULI Luulisin, että pahin on ohi; eka päivä päikyssä! Se oli mennyt ihan nappiin ja innostuksen täyteistä aamua oli seurannut tosi kiva päivä. Harmitti, etten itse päässyt hakemaan pampulaa hoidosta kun olin niin myöhään töissä, mutta onneksi ihana nanna (=minun äitini) haki ja sitten Hensku tuli syömään mun kanssa jädet työpaikan takahuoneeseen. Vaihdettiin siinä nopeasti uusimmat kuulumiset ja sovittiin että illalla puhutaan lisää. Ensimmäisiä asioita joita Henni mainitsi, oli että siellä oli "sairaan hyvää mansikkakiisseliä" ja siitä puhuttiin vielä kolmesti sen jälkeenkin ja vielä aamullakin haaveillen. Silleen ihan pikkaset paineet on jos joskus yritän itse väsätä kiisseliä, voiko olla päikyn kiisselin voittanutta!? Toinen asia oli, että siellä ei ollutkaan unikavereita vaan tänään täytyy ehdottomasti ottaa oma mukaan. Kolmas oli, että siellä ei tarvitse koroketta kun käsienpesualtaat on niin matalalla, "ihan sopivalla korkuudella", ja sekös oli nastaa!


Tänä aamuna mennessäni herättämään pientä tyttöäni etsin hänen lämpimät varpaansa peiton alta ja aloin pukemaan hänelle sukkia. Pirpana oli uninen ja vastusteli hiukan, kyseli "onks hoitoon pakko mennä" ja "miksei voitais olla kahestaan kotona", mutta fiksuna tyttönä löysi motivaatiota nousta sängystä kun selitin, että mun täytyy mennä töihin jotta saadaan rahaa ja voidaan lähteä reissuun ja senpä takia hänen täytyy mennä hoitoon. Sitten jo ihan suu vaahdossa puhuttiinkin siitä, mitä aiotaan tehdä kun päästään jonnekin lämpimään lähtemään. On meillä jotain pieniä suunnitelmia jo, haluatteko kuulla?

Ensimmäisenä rentoutuslomana olkoon kuitenkin tulevan viikonlopun mökkireissu, pidetään peukkuja hyvän sään puolesta että saadaan viipottaa uikkareissa ja kerätä mustikoita!

tiistai 1. elokuuta 2017

Eka päivä päiväkodissa

HUOMENTA!Mulla on nyt tunteet päikyn aloittamisesta (näin vanhemman näkökulmasta) niin tuoreessa muistissa, että mä halusin tulla kirjoittamaan niitä tänne muistiin. Henni jäi noin tunti sitten ensimmäistä kertaa päiväkotiin ja mulla alkaa työt vasta parin tunnin päästä, joten siirrän ajatukseni tänne!

Oon aika varma siitä, että tämä päivä jänskätti enemmän mua kuin pirpanaa. Jännitti, miten perhepäivähoidossa ollut lapsi pärjää isommassa ryhmässä; saako hän äänensä kuuluviin, uskaltaako pyytää apua uusilta hoitajilta, muistettiinko pakata kaikki mukaan reppuun... Mut hei, kaikki huoli osoittautui aika turhaksi! Kävi tosi hyvä tsägä ja just kun oltiin astumassa päiksyn porteista sisään, parkkikselle saapui Henskun paras kaveri aiemmasta hoitopaikasta. Tytöt pääsivät samaan ryhmään ja samaan aikaan! Yhdessä mentiin sisään tutustumaan ja sieltä löytyi heti omat korit ja kaapit ja kotileikit ja ihanilta vaikuttavat hoitotädit.

Hetkinen siinä jutskailtiin ja tsekattiin paikat, valittiin aamupalapöydistä vierekkäiset paikat tytöille ja sinne ne jäi syömään aamupuuroa. Henni oli tosi söpöläinen miettiessään illalla, että mitäköhän aamupalaa siellä mahtaa olla ja tiedusteli että voisinko soittaa parhaan kaverin äidille ja kysyä miten paras kaveri laittaa hiuksensa että tytsyt vois olla samiksia. Vaatteet valittiin aamulla yhdessä yksityiskohtia myöten. Oli ihana kävellä auringonnousussa käsi kädessä kun toinen oli niin reippaana reppu selässä. Mä oon myös aika ylpeä, että hienosti hillitsin itseni enkä näyttänyt että mua jännitti kovasti. Kaverinkin äiti sanoi, että olin reipas kun hengähdin syvään lähdettyämme.

Mutta niinkun summasummarum, jäi sairaan hyvä fiilis enkä malta oottaa että päästään illalla vaihtamaan kuulumiset päivästä! Aloittiko teidän ipanat päivähoitoa nyt vai onks tää jo tuttua kauraa? Mulle saa linkittää postauksia päiväkodin aloittamisesta jos teillä on esimerkiksi listoja asioista jotka täytyy muistaa pakata mukaan, mulle on nyt jo tullut muutama jutsku mieleen jotka mun täytyy huomenna muistaa sujauttaa reppuun!

tiistai 2. toukokuuta 2017

Lemppareimmat ebaylöydöt

Aah, se tunne kun tuut töistä kotiin ja postin mukana on tullut paketteja kiinasta! Se on aika kiva tunne tälläisen ebayaddiktin mielestä. Mä ajattelin, että me voitais nyt vähän yhdessä katsella mitä sieltä on viimeaikoina löytynyt! Mä laitan kaikkiin linkin ja hakusanat joilla kyseiset tuotteet löysin, mikäli sä haluat katsella vaihtoehtoja. Valkkasin tähän nyt muutamia lemppareita, mutta näiden lisäksi oon tilaillut paljon esimerkiksi vaatteita Henskulle ja mulle.

MAASTOKUVIOISET MAIHARIT
Varmaan hintavin asia, jonka mä oon ebaystä uskaltanut tilata. Hintaa oli noin 16€ ja nämä on just sellaiset kuin kuvailtiinkin. Otin saman koon jota yleensäkin käytän, valitsin sen mittataulukon mukaan joka löytyi lisätiedoista. Näitä oli useassa värissä näiden mun valitsimien lisäksi. Kerran kerkesin vetämään pyllylleen näiden kanssa talvella, näissä on snadisti liukkat pohjat. Mut mä tykkään näistä tosi paljon! Psst. Käytä hakusanaa "women camouflage snowboots"


KOSKETUSNÄYTÖLLINEN MEIKKIPEILI LED-VALOILLA
Tää. On. Ihana. Mä kirosin uudenvuodenaattona, kun meillä oli kämppä täynnä porukkaa ja mä vietin tyyliin koko illan vessassa laittautumassa kun en omista meikkipeiliä. No nyt omistan, ja vielä valoilla varustetun! Tuosta keskellä olevasta nappulasta voi valita valojen kirkkauden. Tää on näppärän kokoinen, syö pari patteria ja mahdollistaa meikkaamisen siellä missä kaverit sattuu hengailemaan. Hintaa noin 16€. Psst. Käytä hakusanaa "led light makeup mirror"


MEIKKISIVELTIMET
Erilaisia meikkisiveltimiä mä oon tilannut monia, mutta tässä uusimmat, ihanat ruusukultaiset! Pehmeitä ja hommansa kiitettävästi hoitavia. Psst. Käytä hakusanaa " rosegold makeup brush"


POKEMON CROP TOP
No tää on monta kertaa näkynyt esimerkiksi mun instagramissa, mut tää on niin ihana että mun oli pakko laittaa tämäkin linkki tänne! 4,50€ silkkaa rakkautta. Psst. Käytä hakusanaa "pokemon crop top"

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Tinderin lyhyt oppimäärä naisille

Kirjoitin puolisen vuotta sitten Tinderin lyhyen oppimäärän miehille ja se nousi välittömästi mun blogin suosituimmaksi postaukseksi ja se vetää edelleen päivittäin puoleensa porukkaa. Mä oon sitä hiukan tässä matkan varrella päivitellytkin kun mieleen on tullut uusia kirjoittamisen arvoisia ohjeita ja musta oli ihanaa kun naiset innostuivat kommentoimaan lisää vinkkejä mun omien lisäksi! Miehiltä mä oon saanut muutaman tympääntyneen kyssärin siitä, että luullaanko me naiset olevamme täydellisiä vai miks naisille ei ole opasta. NO NYT ON!

Tätä varten mä haastattelin useita miehiä, klikkasin itselleni naisten profiilit tinderin hakuun päälle ja tarkastelin niitä ja aloitin keskusteluja. Mä löysin jopa muutaman tyttökaverin sieltä, helmimuijia ettenkö sanois! Mä tein tämän nyt vähän siltä kantilta, että sellaiset miehet, joista itse pidän, kiinnostuis sun profiilista. Ei siis välttämättä mitkään yhden yön seuralaiset vaan sellaiset, joissa vois olla poikaystävämatskua. Tämä opas on kirjoitettu tueksi niille naisille, joita tinderiin liittyminen saattaa jännittää. Lue tämä kuitenkin pilke silmäkulmassa, tintsuilu ei ole niin vakavaa puuhaa! Pidemmittä puheitta, tutustutaan ensin mun profiiliin.


PROFIILI KUNTOON

Aloitetaan kuvista. Ensimmäiseksi kuvaksi olisi tutkimukseni mukaan kannattavaa laittaa teknisesti hyvä kasvokuva, josta parhaimmassa tapauksessa erottaa silmien värin. On miehiä, jotka ei välitä onko sulla silmiä ollenkaan ja sitten on miehiä, jotka ihan oikeasti kiinnittää huomiota sun katseeseen. Mä ainakin haluan pareihini tälläsiä miehiä, joten nätti hymy naamalle ja katse kohti kameraa! Kasvokuvia voi olla useampikin, mutta niissä pitäisi olla vaihtelevuutta, monta ihan samanlaista kuvaa on lopputuloksena vähän tylsää. Lisäksi ainakin yhdessä kuvassa pitäisi miesten mielestä hymyillä, hymyssä on aina jotain vetoavaa! 

Valtaosa miehistä oli sitä mieltä, että yksi kokovartalokuva pitäisi olla. Jokaiselle vartalotyypille on omat ottajansa ja kokovartalokuvalla sä kuulemma varmistat, että saat juuri ne oikeat matchit itsellesi. There's a point!

Jos sun jokainen kuva on otettu snäppifiltterin kautta niin se on turn off. Koira- ja kukkapääfiltterit on kuulemma pahimmat. Useat miehet muutenkin korostivat, että luonnollinen kauneus on paljon parempi asia kuin sellainen mallilook. Tässäkin tietysti pitää muistaa, että ihan varmasti niille mallitypyille on omat ottajansa ja luonnollisemmille neideille omansa.

Profiilin teksti ei kuulemma ole edes tärkeä, mutta ilmeisesti aikomuksistaan olisi hyvä kertoa. Eli siis mitä tinderistä etsit. Mä oon samalla kannalla; skippaan hyvillä mielin sellaisten miesten profiilit joilla lukee, että täältä saa yhden panon ja sitten ei nähdä enää ikinä. Ja jos taas miehellä lukee, että ois kiva saada tyttöystävä niin mä oon et joo, mustakin ois kiva saada poikaystävä, haluun jutella ton kanssa enemmän! Säästyt siis väärinkäsityksiltä kun kerrot mitä haluat. Vaikka miehet oli sitä mieltä, että teksti ei ole tärkeä, mä neuvoisin silti raapustamaan edes jotain. Mutta kannattaa kirjoittaa jotain muuta, kuin että pidät viinistä ja matkustelusta, koska se on tosi yleistä. Mä pidän noista myös, mutta mun profiilissa lukee silti lause lehmistä. Miesten on hyvä tarttua siihen kun se herättää huomiota. 


Mä oon testaillut paljon erilaisia profiilitekstejä ja mulla on vain yksi DON'T, jota en suosittele:
"tinderin jäsenenä jo vuodesta 2014." Vaikka monissa asioissa kokemus on hyväksi, miehet eivät jostain syystä innostuneet tälläisestä pitkäaikaisesta tinderellasta. 

KUINKA AVATA KESKUSTELU

Keskustelun avaavat naiset ovat harvassa joten kunhan saat ensimmäisenä suusi auki, olet vahvoilla! Kaikista paras on tietysti, jos keksit jotain nokkelaa sanottavaa miehen profiilista, mutta jo pelkällä moikkaamisella ja kuulumisten kysymisellä on hyvä lähteä liikenteeseen. 

On yksi asia, jossa mä en kuunnellut miehiä: heidän mielestään olis hyvä kertoa lapsista jo profiilissa, mutta mä oon todennut itse hyväksi sen, että ensin kannattaa antaa miehen huomata keskustelun ohessa kuinka ihana nainen oot ja vasta sitten hivuttaa se lapsi mukaan keskusteluun. Varmaan jokainen mies on eri mieltä tästä, mutta mulla tämä oma tapani on toiminut. Mä oon aina ennen tapaamista kuitenkin kertonut Hennistä, mutta ajattelen niin, että mä etsin ensisijaisesti miestä itselleni joten antaa miehen tutustua muhun. Tietysti se lapsi on oleellinen asia, mutta mä oon paljon muutakin kuin äiti ja mun tyyli nyt on tälläinen. Tosin mä ihan hiljattain yhdistin instatilini tinderiin, joten sieltä voi käydä kurkkimassa että mun kuvissa vilahtelee ihana pieni tytöntyllerö. 

Huh, siinä mun vinkit mikäli haluat lähteä kokeilemaan mitä tintsulla on tarjottavana! Mä oon edelleen sitä mieltä, että livenä on parempi tutustua, mutta moni haluaa ainakin kokeilla tätä sovellusta, joten tässä teille kelpo eväät parhaiden tulosten saamiseksi. Hauskaa tinderöintiä!

tiistai 1. marraskuuta 2016

Perheen pienin pressissä

Viime viikolla lähdettiin pienellä kokoonpanolla pyörähtämään Helsingissä Lauran, Klaran, Sofian ja muutaman ipanan kanssa! Ensin ihan nopeet halit ja tervehdykset Kampissa ja siitä kohti Republic Showroomia. Henni katseli silmät pyöreenä isoa Helsinkiä kun käveltiin pitkin katuja. Oli kuulemma niin hienoja isoja rakennuksia ja junia ja ratikoita. Pitäis kuulemma päästä useammin ihmisten ilmoille pois Nummelasta. Vaikka kyllä Henni totesi lopuks että on Nummelassakin aika ihanaa ja kotoisaa. Ja onhan täällä











Republic Showroomin pressipäivässä kerättiin vähän inspistä eri merkeiltä, syötiin pikkupurtavia ja vaihdettiin muutenvaan kuulumisia. Mukana olleet ipanat innostuivat näistä kekkereistä vasta siinä vaiheessa, kun paikanpäälle tuli kaksi koiraa naamiaisasuissa. Batman ja Robin, sikasöpöt bichon friseet ja Henni jo maalasi mielessään kuvia kuinka meidän täytyy ottaa just tollanen karvavauva. Me ollaan podettu aika kovaa koirakuumetta, mutta saattaa olla että se haave siirtyy vielä muutamalla vuodella. Nyyhkis.

Showroomin jälkeen haluttiin syömään. Mä oon haaveillut Vapianosta vaikka kuinka kauan ja sinne sit päädyttiinkin! Vähänkö oli kivaa, kun Lauran Liam-poika oli mukana. Henni ihastui ikihyviksi kun sai syödä #romanticdinnerin Limpun kanssa ja noi oli kyllä tosi söpiksiä yhdessä. Me oltiin Henskun kanssa kotona vasta kahdeksan jälkeen ja simahdettiin molemmat melkein heti. Tänä päivänä mä myös sain todeta, että taitaa olla aika luopua meidän vikoista hätävararattaista, koska tuo ipana selviää kyllä pitemmistäkin reissuista hienosti ilman niitä.

Olipas kiva päästä kirjoittelemaan pitkästä aikaa! Mä kaivoin kamerankin esiin ekaa kertaa moneen kuukauteen. On se vaan kivempi kuvata oikeella kameralla, mä luotan turhan usein kännykkään. Enää en piilota kameraa kaapin perälle koska sinne se sitten jää!

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Autumn killed the Summer with the softest kiss

Ja niin tuli ihana, tunnelmallinen syksy ja aika inspiroitua! Mulla on ollu tosi vetämätön olo jo pitkään. Mä oon syöny huonosti enkä oo liikkunu yhtään ja nyt on pakko tehä sille jotain, musta tuntuu kauheelta! Väsyneeltä ja turvonneelta ja hyi. Sen huomaa heti, et kun alkaa syödä paremmin ja urheilla niin on ihan erilailla energiaa. Mä lähen nyt tavoittelemaan sitä energiaa! Samalla tuli mieleen muutama muu juttu, joita syksyltä odotan.


SYKSYLLÄ AION...

laittaa meidän parvekkeen sisustuksen kuntoon ja nauttia parvekkeesta kynttilän valossa valkoviinin kera

käydä vähintään kerran viikossa pitkällä lenkillä haukkaamassa kunnolla happea ja ihastelemassa syksyistä luontoa (lue: luultavasti astun vetiseen koirankakkaan ja ahdistun)

käydä näöntarkastuksessa, koska Hennin neuvolakäynnillä mä en nähnyt niitä pienimpiä kuvioita näkötaulusta vaikka Hensku luetteli ne kaikki ihan heittämällä

pukeutua lämpimästi ja käyttää kaulahuivia koska mulla on nytkin kurkku ihan sikakipeä kun hihhuloin liian vähissä vaatteissa tuolla tuulessa!

etsin mun kadonnutta kuvausintoa. Mua ihan ahdistaa kun en kuvaa enää ollenkaan, mä muistan miten rakastin teininä syksyä enkä menny minnekään ilman kameraa. Itseasiassa about viisi vuotta sitten mä näin kaiken kameran läpi ja nyt se on vaan jääny. 

Syksylle on kaikkea kivaa tiedossa. Latinobileet, firman pippalot joihin pääsen ekaa kertaa ja IBA & BID. Hennin kanssa mennään korkeasaareen ja pyritään käymään ihan uusissa paikoissa yhdessä. Tärkeinpänä sääntönä syksylle on: poistu mukavuusalueeltasi. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mun pitäisi vihdoin uskaltautua tankotanssitunnille kun olen sitä jo useamman vuoden mielessäni kuumotellut. Ja tatuoinninkin haluaisin! Mut kyllä mä nyt lähden liikkeelle siitä hyvästä olosta, luotan siihen että nää muut unelmat seuraa perässä sitten kun musta tuntuu hyvältä. Kohta pitää lähteä töihin, later alligator!
© Bella Bambina 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis - Jemina Immonen